Kuvagalleria

Tammikuu

Tammikuu on aurinkokuukausi! Ei siksi, että se näkyisi erityisen paljon, mutta siksi, että se palaa kaamoksen jälkeen!

Tammikuulla on toinenkin erityispiirre, nimittäin helmiäispilvet ( https://www.ursa.fi/ilmakeha/ilmiot/helmiaispilvet... niitä joka vuosi näe, mutta kun näkee, tietää kohdanneensa jotakin erityistä.

Tammikuu on myös ihana yhdistelmä kaamosta ja valoa. Iltaisin revontulia ja päivällä jännitystä, josko se aurinko pilkistää juuri tänään. Oikeastihan auringon voi nähdä noin 17.1 jälkeen.

Hassu juttu on se, että Kilpisjärven aurinkoa tullaan katsomaan myös naapurikylästä Skibottenista. Kun meillä aurinko jo kurkkii hyvän matkaa, siellä se uinailee vielä tuntureiden takana.

Tammikuu on yksi aarteista, joka ei ole vielä tavoittanut Kilpisjärven vierailijoita.

 

Helmikuu

Helmikuu on pakkaskuu.

Valo lisääntyy päivä päivältä hurjaa vauhtia, mutta vielä ei lämpö tavoita kylää. Edelleen värit leikittelevät ja mahdollisuus nähdä revontulia on hyvä. Vielä ei ole vaeltajan unelmakelit, mutta päivä päivältä mennään niitä kohti. Helmikuussa on erityisen tärkeää kuunnella ja kunnioittavaa luontoa.
 

Maaliskuu

Maaliskuussa kevät on jo aika lähellä ja aurinko lämmittää. Valoa riittää. Myös yöllä. Yöt ovat valoisia kun on pakkasta ja taivas on pilvetön.

Tunturit kutsuvat vaeltajia, varsinkin kuun loppu puolella. On kuitenkin syytä muistaa, että kevät on Käsivarren erämaassa vasta aluillaan ja usein maaliskuussa saattaa tulla suurimmat lumimäärät, toki lumentulo jatkuu usein huhtikuussa.

 

Huhtikuu

Huhtikuussa on usein pahin talvenselkä katkennut, paitsi vuonna 2022. Juuri silloin Kilpisjärveä koetteli viikon kestävä tuiskurupeama, joka kyllä nöyryytti taas ihmisluontoa.

Yhden kerran, juuri tuon viikon aikana, ajelin autolla Norjan suuntaan ja ennen rajaa yhtäkkiä eteeni tuli yli kaksimetrinen lumiseinä. Hetken ihmettelin, että mitä tapahtui kunnes tajusin, että tuiskuseinähän se. Vaihdoin kiltisti hetkeksi toiselle kaistalle.

Kaikenlaiset sääilmiöt ovat tavallisia myös huhtikuussa.

Kuun lopussa voi kohdata ensimmäisiä kevään merkkejä: joutsenia. Ne saapuvat yhtä aikaa ensimmäisten sulakohtien kanssa. Ei ihan vielä tänne Kilpisjärvelle mutta muutama kymmen kun kilometriä alaspäin.
 
 

Toukokuu

Toukokuu päättää yleensä talven sesongin. Kuun alussa on Kilpisjärvellä vuotuiset pilkkikilpailut ja niiden jälkeen kylä hiljenee.

Kelit tunturissa ovat parhaimmillaan jos vain yöpakkasia riittää. Mikäli ei, voivat lumet sulata kuun loppu kohden mentäessä varsinkin, hyvinkin nopeaa.

Ei täällä vielä viherrä, mutta kesän odotus täyttää jo mieliä.. Kunhan ensin ehtisi vielä tunturiin pilkille...

Norjassa taas.. Kevään tulo on askeleen edempänä ja siellä voikin käydä jo katsastamassa tilannetta..

Kesäkuu

Kesäkuussa aurinko paistaa vuorikauden ympäri.. Samoin toukokuussa ja heinäkuussa.. Kesäkuun etu on se, että yleensä ei vielä sääskiä ole. Mutta ei myöskään vaellusmahdollisuuksia erämaassa. Erämaassa on vielä talvi. Tilanne vaihtelee toki vuosittain mutta yleensä kesäkuun lopussa aikaisintaan. Aina kannattaa kuitenkin kysyä :)

Juhannus on Kilpisjärvelle erityinen. Monenlaiset liikunnalliset tapahtumat ja erityisesti hiihtokilpailut ovat hieman erimainen tapa viettää keskikesän juhlaa.. Toki Kilpisjärvellä se on juuri ehkä alkaneen kesän juhla.

Heinäkuu

Heinäkuu on matkailun ja retkeilijöiden kulta- aikaa. Kesä Kilpisjärvellä ja sen läheisyydessä on parhaimmillaan. Joskus kyllä erämaan kesä alkaa reilusti heinäkuun puolella, tähän kannattaa vaellusta suunnittelevien varautua.

Norjan läheisyys on ihana mahdollisuus kokea ihana erilainen luonto kuin Kilpisjärvellä. Vaihtoehtoja sen kokemiseen on lukuisia.

Aurinko paistaa, ötökät ovat saapuneet ja luonto nauttii parhaasta kasvukaudestaan. Oletteko muuten tietoisia, että Kilpisjärven vuotuinen kasvukausi on 100 vuorokautta vuodessa. Lisää tietoa löytyy oheisesta linkistä:
 
 

Elokuu

Elokuu on ihana lomailu kuukausi Kilpisjärvellä. Kylässä on pieni rauhallinen hetki koulujen alettua ja ennen ruskaa.

Ilma on sangen kesäinen mutta yksi merkittävä asia (YLEENSÄ!) puuttuu, nimittäin sääsket. Ne lähtevät heinä-elokuun vaihteessa. Sääskikammoisten on syytä muistaa myös se, että vaikka ne ovat ärsyttäviä, eivät ne onneksi ole vaarallisia.

Elokuussa illat alkavat taas hämärtyä ja onpa jopa loppukuusta mahdollista nähdä myös revontulia.
 

Syyskuu

Syyskuu. Ruska.

Tiedättekö mikä tekee Kilpisjärven ruskasta niin erityisen? Se, että koko luonto muuttaa väriään. Kilpisjärvellähän eivät havupuut juuri kasva ja sen vuoksi onkin huikean kaunista nauttia ruskasta kun kaikki kylpee väriloistossa.

Syyskuussa voi nähdä revontulia ja ne ovat upeita, kun parhaimmillaan heijastuvat myös avonaisesta vedestä.

Ja koska talvea kohti mennään, syyskuussa tunturit usein saavatkin ensilumensa.

Norjaan on hyvä mennä katsomaan ruskaa hieman Kilpisjärven ruskan jälkeen.
 
 

Lokakuu

Lokakuu on yksi aarteista, joita ei ole vielä löydetty. Talvi nimittäin tekee tuloaan, puut ovat paljaat, mutta taivas hehkuu. Päivisin auringon värejä ja iltaisin revontulia.

Lumi voi vierailla useaan otteeseen, jopa jäädäkin. Sää on siis viileää. Usein luonnossa kuitenkin pääsee vielä liikkumaan kävellen.

Liikenteessä kannattaa olla todella varovainen. Maan ollessa vielä sula, voi tienpinta olla toisinaan äärettömän liukas.

Arvaamattomuus on ehkä sana, jolla kuvaisin lokakuuta. Se ei ole huono asia.

Marraskuu

Marraskuussa Kilpisjärvi lipuu kaamokseen. Jokainen voi itse kuvien perusteella miettiä kuinka pimeä se kaamos oikein on.

Joulukuu

Taas tultiin Jouluun.

Se on minun vuodenkiertoni kohokohta. Se on sineä ja se on vaaleanpunaa. Se on oranssia. Se on punaista.
Kun keinovaloa kaipaa, Tromssasta löytyy helpotusta.

Kaamos on taikaa. Kaamos on ihanaa aikaa.